Olen piilossa. Tässä ryteikössä on kyllä piilopaikkoja, mutta minulla on pahaenteinen aavistus. Tilanne tulee kiristymään. Tiedän haukanneeni suuremman palan kuin pystyn nielemään. Sen kommunikaatioyhteyden katkaiseminen saa heidät perääni. He eivät lepää ennenkuin minut on napattu. He saattavat jo etsiä minua. On parasta vain pysyä piilossa.
Pysyttelen hengittämättä hiljaa. Kaukainen hälinä tiivistyy varjoiksi. Varjot haravoivat maastoa. Kummallista. Aivan kuin he eivät etsisikään minua. Mitä ihmettä? Olen tainnut kuulla tästä taktiikasta, mutta luulin sen olevan vielä kaukana tulevaisuudessa. Jos heillä on käytössään tällaista tekniikkaa, olen pahemmassa kuin pulassa. He eivät etsi minua, vaan käyvät läpi kaikki mahdolliset piilopaikat. Järjestelmällisyys paljastaa kaiken.
Kyseessä taitavat olla hakuammuntaan erikoistuneet MAGIC-joukot. He merkkaavat jokaisen nimettömän vakiopiilopaikan tällä kentällä. Tilanteen kartoitus on vasta alkua. Tiedän naamiointini hämäävän etsijöitä vielä. En piilottele vakiopoterojonon pohjalla enkä missään standardikuopassa. Niitä on kyllä kaikkialla ympärilläni. MAGIC-miehet poistuvat.
ELSE-yksiköltä piilottelukaan ei tuota vaikeuksia, kunhan en ole piiloutunut ehdon juurelle. Ennen muinoin paikallisen heimon poppamies uutti pyhästä ehdosta taikajuomaa. Taikajuoman juotuaan hän näki erilaisia tulevaisuuden visioita. Puulla lienee loogis-psykedeelisiä ominaisuuksia. ELSE-yksikkö kiinnittää robottimaisen mielenkiintonsa vain ehtojen haaroihin. Kaikki aukot tutkitaan. Pahoin pelkään, että se uusi kaveri on unohtanut paniikissa koulutuksensa ja löytyy suuren ehdon juurelta. Joukkomme hajaannuttua ei mitään ole tehtävissä. Meidän täytyy kunkin selviytyä tästä omin avuin.
Minua ei vieläkään ole havaittu, mutta pelkään tilanteen vielä tiukkenevan. He tietävät alueella olevan sabotöörejä, joten he eivät luovuta. He tietävät sabotöörejä olevan kaikkialla, aina. Yhtäkkiä läheisestä ojasta nousee periskooppi! Se kääntyilee ja tiedän pinnan alla olevan sammakkomiehen tutkivan ympäristöä. Keskeneräiset poteron kaivuut tai epämääräiset varjopaikat joutuvat vielä tarkempaan syyniin. Kommenttivuojoukot ovat erikoistuneet jokiin, järviin, puroihin, ja pääsevät uimaan jopa ojissa. Tällä kertaa he näyttävät käyttävän TAG-taktiikkaa (Terminating Ambiguities, and General unfinished business). Heillä ei täällä ole juurikaan tehtävää, tuo läheinen oja taitaa olla ainoa kosteuden läiskä tällä kuivalla tasamaalla.
Jos selviydyn vielä puoli tuntia, he kyllästyvät etsintään. Toivon niin. Nielaisen säikähdyksestä, kun kuulen erikoisjoukkojen ajoneuvojen parkkeeraavan aivan lähelle. Vaunun kyljessä lukee sotilaallisen selkeällä kirjasinlajilla “CLOSURE”. Kunpa kukaan meistä ei olisi piilossa sillan tai tunnelin päässä. Nämä joukot katsastavat jokaisen päätepisteen. Heillä on selkeä periaate. Jos kerran silta tai tunneli alkaa jostain, täytyy sen myös päättyä johonkin. Periaatteessa kyseessä on erinomainen piilottelupaikka, muttei enää CLOSURE-joukkojen ilmaannuttua. Ainut selviämisen mahdollisuus piilee näiden erikoisjoukkojen vähyydessä. Mikään symmetrinen sulkupaikka ei ole turvallinen piilo heidän ollessa kentällä.
Eivät minua löydä myöskään PTHESES-miehet, vaikka kuinka pistimet ojossa ryntäilisivät! Minä en ole niin tyhmä, että yrittäisin piilotella jokaisen kenttäkoodarin perusvarustukseen kuuluvan presedenssitaulukon ohjeiden mukaisesti loogisesti arveluttavassa laajassa ehtokasassa. Siihen kun kerran pari survaisee pistimellä, kaikki piilottelijat kyllä ilmoittavat itsestään. Kaikki tietävät legendan Kakkosrivin Kallusta. Hän oli valinnut piilopaikakseen ikivanhan, jo kelottuneen ehdon suluttoman juurakon ja käynyt siihen sen ainoan rivin viereen pitkäkseen. Lisäsuojaksi hän oli vielä vetänyt päälleen sisennyspeitteen. Kolme vuotta myöhemminkään häntä ei ollut löytynyt. Kenties hän makaa siellä edelleen.
Viimeinen vyörytys alkaa. Kun tarkka seulonta on läpikäyty, he siirtyvät suurempiin kuvioihin. CALL-tykkien keskitys liippaa läheltä. Sirpaleita sinkoilee ympärilläni, meteli on korviarepivää, mutta taidan olla vielä yhtenä kappaleena. Hiljaisuus laskeutuu taistelukentän ylle. Olen selvinnyt! Maasto on täynnä erikoisjoukkojen jälkeensä jättämiä arpia. Oikealta vasemmalle ylitseni lentää keveästi hyristen maastonkuvauskone. Vasta ensimmäinen vaihe on ohi.
Iloitsin liian aikaisin. Pahin on vielä edessä. Maastosta otettu kuva ja kaikki erikoisjoukkojen havainnot, tikit, tutkitaan. Analyysin suorittaa merkitysten asiantuntija, eli koko kentän ja sen tuhoutuneen kommunikaatioyhteyden suunnittelija ja rakentaja. Tilastojen mukaan suurin osa meistä katoaa analyysin yhteydessä. Monien kohtalo on kadota analyysissa.
Keitä me olemme? Me olemme kaikkialla koodissa. Meitä riittää. Me olemme huolimattomuus. Me olemme epähuomion poikia. Meitä ei ole ymmärretty. Me olemme poikkeavia.
Kukako olen, kysyt? Minä olen tuntematon bugilas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti